#NoBuyYear2022, eli Älä Osta Mitään -vuosi 2022

Vuoden ostolakot, erityisesti vaatteiden kohdalla, ovat olleet jo pitkään trendikäs juttu. Niistä uutisoidaan paljon ja aiheesta on kirjoitettu useampiakin kirjoja. Nyt ostolakkoon lähtee Maan Sataman puheenjohtaja! Tai no, lähtee on ehkä väärä sana.

Teksti ja kuvat: H-P Lehkonen

Tarinat ostolakoista alkavat usein samoin, henkilö kokee tuhlaavansa rahaa/luonnonvaroja/aikaansa turhaan shoppailuun ja päättää lopettaa sen kerrasta. Hän kehittää itselleen säännöt. Joku saa ostaa uusia vaatteita jos vanha hajoaa, joku taas saa ostaa muuta krääsää, mutta ei vaatteita, kun taas joku saa yhä shoppailla kirppareilla. Onko ostolakoista mitään suurempaa hyötyä?

Oma lähtökohtani ostolakkoon ei ole niinkään se, että kulutan omasta mielestäni liikaa (tai no, omasta mielestäni jokainen suomalainen kuluttaa liikaa, minä mukaan lukien, mutta se ei liity ostokäyttäytymiseeni). Ideani lähti siitä, että tajusin vuoden 2021 lopussa, että pystyn muistamaan jokaisen ostamani tavaran! Olin vuoden aikana ostanut kirjojen lisäksi alle kymmenen tavaraa ja mietin, että jos vähän yrittäisin, pystyisin varmasti olemaan vuoden ostamatta edes sitä vähää. Samalla pohdin sosiaalista mediaa. Olen ylpeä yli 7000:sta seuraajasta Instagramissani! Nämä seuraajat ovat tulleet paikalle siksi, että teen sarjakuvia ilmastoaiheista ja antikapitalismista. Jos pitäisin vuoden ostolakon, en joutuisi muuttamaan omaa elämääni erityisen paljon, mutta saisin tehtyä kiinnostavaa sisältöä someen! Ihmiset rakastavat lukea muiden extreme-haasteista! Niinpä piirsin tämän sarjakuvan:

Ostolakkojen kaavaa mukaillen tein itselleni säännöt, tai siis kerroin sääntöjen muodossa sen, miten elän elämääni jo valmiiksi. Sain heti tämän sarjakuvan postattuani sata uutta Instagramseuraajaa, joten aihe selvästi kiinnostaa ihmisiä… Mutta samaan aikaan olen huolissani.

Oma mielipiteeni on se, että yksittäisten ihmisten oman elämän sankariteot eivät muuta maailmaa. Vaikka pudottaisin oman vuosittaisen biojätteeni määrän nollaan ja söisin jopa banaanista kuoret, se säästäisi vain 11kg biojätettä vuodessa. Samaan aikaan asuntoni vieressä oleva koulu tuottaa sitä vuodessa 570kg. Jos Vantaan kaupunki tekisi päätöksen alkaa jakaa ylijäämäruokaa vaikkapa nuorisotiloissa samaan malliin, kuin entisellä kotipaikkakunnallani Kauhajoella, tämä määrä saattaisi puolittua! Jos joku ei osaa laskea, puolet 570kg:sta on 285kg, joka on paljon enemmän kuin 11kg.

En halua omalla sarjakuvallani innostaa ihmisiä olemaan oman elämänsä sankareita, vaan aktiivisia kansalaisia, jotka haluavat vaikuttaa myös muihin!

En tiedä saanko vaikutettua sarjakuvillani sillä tavalla, kuin itse haluaisin, mutta se jää nähtäväksi! Tämän vuoden aikana voitte kuitenkin seurata projektiani joko täällä Maan Sataman blogissa, tai englanniksi Instagramissani @hplehkonen nimellä. Lisäksi, kuten sarjakuvassa sanotaan, kerron asioista hieman tarkemmin maksumuurin takana omassa Patreonissani, sillä joudun toki vielä ostamaan ruokaa ja jostain se raha on siihen hankittava. Suhteeni rahaan on kuin heteron suhde omaan avioliittoonsa ”Can’t live with it, can’t live without it.”


H-P Lehkonen somessa:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s