Teksti ja kuvat: Miika Auvinen
Kuumaa kesähuumaa tarjoaa myös Vantaa. Keravanjoen varrelta löydät lukuisia uimarantoja, tunnelmallisia koskimaisemia ja Koivukylän suuralueen yhden hienoimmista matkakohteista, hylätyn myllyn.
Vantaa on yksi Suomen mediaseksittömimmistä kaupungeista. ”Vuorotellen metsää, peltoa ja ongelmalähiöitä”, kuvaili eräs tuttavani Vantaata. ”Pahempi kuin Kouvola”, tokaisi toinen. Tiedän kuitenkin, että matkamiehen näkökulmasta huonomaineisistakin kaupungeista voi löytää helmiä!
Helsingin kulttuuri ja luonto ovat minulle hyvinkin tuttuja, mutta Vantaa on jäänyt etäisemmäksi retkikohteeksi. Otin selvää Vantaan pikkuisista kävelylenkkikohteista ja tutustuin Keravanjokeen. Joki kulkee Uudenmaan halki, ja Vantaalla sen varrella on monia koskia ja uimarantoja.
Halusin nähdä itse kontrastin pahamaineisten lähiöiden kuten Koivukylän, Havukosken ja Korson, ja niiden vierellä kulkevan Keravanjoen ympäristön välillä. Ei muuta kuin Business Cityn Korson tyttö soimaan ja reippailemaan!
Reittini alkoi Matarinkoskelta. Sen yhteydessä on uimaranta (jota en kuvannut, sillä olisin näyttänyt auringonottajien silmissä pervertikolta) ja nuotiopaikka. Parkkipaikan vierellä on Rekolan paahtimo, jonka kahvilasta voit ostaa Vantaa-aiheisia kahvipaketteja.
Matarinkoski on komea kävelykohde. Kosken uimaranta ei liene kaikista puhtain, ja reitin muilla uimarannoilla olevissa ilmoituksissa varoiteltiin, ettei vedenlaatu riitä aina uimiseen. Uimareita näkyi kuitenkin runsaasti, ja vaikka uiminen ei maittaisi, alueen metsikkö ja itse koski ovat kuitenkin näkemisen arvoiset.



Matarinkoskelta matkaa voi kulkea joko joenrannan viereisellä kinttupolulla, tai vähän kauempaa kulkevaa saavutettavampaa tietä pitkin.
Kinttupolku on visuaalisesti hieno, mutta välillä vaikeakulkuinen. Ojien yli kulkevat siltaviritelmät ovat kiikkeriä ja polku on välillä mudan peitossa. Maisemat ovat kuitenkin kinttupolulla näkemisen arvoisia ja itsekin melko kömpelönä selvisin ongelmitta, kun vähän hyppelin ja loikin ongelmakohtien yli.
Pitkälahkeiset housut ovat kinttupolulla ihan jees ötököiden vuoksi. Jouduin puhdistamaan paljaat käsivarteni monta kertaa hyönteisistä, sillä niitä tarttui aurinkovoiteeseen. Hyönteiset ovat ystäviämme, mutta roskaajat eivät. Moni alue oli täynnä oluttölkkejä tai satunnaista muoviroskaa.



Matkan varrella vastaan tulee uimarantoja, pikkuisia laitureita ja puutarhapalstoja. Havukosken puoleisella uimarannalla oli myös bajamaja, joten he, joita puskapissat eivät houkuttele, voivat käydä vessassa suojatummin.
Varsinkin juuri ennen myllyä olleet koskiosiot lumosivat kuohunnallaan. Vaikka matka on lyhyt, aikaa kului, sillä joitain näkyjä oli pakko imeä verkkokalvoihinsa suuremmalla keskittymisellä.

Parin kilsan kävely olisi sinänsä jo kokemisen arvoista. Kirsikkana kakun päällä on kuitenkin vanha hylätty mylly!




Myllyltä matkaa Keravanjokea pitkin ei voinut jatkaa, sillä joki jatkoi virtaamistaan peltojen keskellä. Kävelin yhden pelto-osuuden epämääräistä polkua pitkin, mutta pian sekin katosi, ja kävelin maantietä pitkin Koivukylään.
Mitä Keravanjoki antoikaan lapsilleen? Hyviä paikkoja istua iltaa virvokkeiden äärellä, uimarantoja, upeita näkymiä ja kevyttä urbaania löytöretkeilyä: kappale kauneinta Vantaata.
