Viljelypalstan elämää – Kerrostaloasujan puutarhanhoito onnistuu vuokratulla palstaviljelmällä

Teksti: Maan Sataman puutarhapalstan väki, Kuvat: Miika Auvinen ja Jami Pursiainen

Tänä keväänä yhdeksän kuukauden jonotuksemme palkittiin, kun yhdistyksemme porukka pääsi käsiksi pieneen yhteiseen puutarhapalstaan. Pienen yhdistyksemme kaikki jäsenet asuvat kerrostaloasunnoissa, ja vaikka monilla onkin oma lasitettu parvekkeensa, puutarhan kaipuu on ollut kaikilla kova. Tänä kesänä pääsemme toteuttamaan itseämme puutarhapalstallamme! Saimme palstan sen verran myöhään keväällä, ettemme pääse vielä tänä vuonna kunnolla no dig maanparannushommiin. Ensimmäisen kesän käytämme tarkkaillen mitä kasveja palstalle on edelliseltä vuokralaiselta jäänyt ja millaiset kasvuolosuhteet tällä melko tuulisella paikalla on! Olemme päässeet myös tutustumaan palstanaapureihimme, joista yksi kertoi hoitaneensa omaa palstaansa jo 23 vuotta! Seuraavaksi ajatuksia yhdistyksemme jäseniltä palstan hoidosta.

Kuva: Miika Auvinen
Kuva: Jami Pursiainen

Miika kysyi meiltä jo viime kesänä, pitäisikö meidän vuokrata yhteinen palsta. Ajattelin silloin itse, etten kuitenkaan jaksaisi käydä siellä. Mutta mitä pidemmälle kesä eteni, sitä enemmän alkoi tuntua siltä, ettei pelkkä parvekeviljely riitä! Olen iloinen, että tänä keväänä saimme palstan ja nyt voin laajentaa hyötypuutarhani parveketta laajemmalle alueelle. Palstallamme isompien rakennelmien tekeminen ei ole sallittua, joten tomaattini, jotka kaipaavat kasvihuonetta, kasvatan tänäkin kesänä lasitetulla parvekkeellamme.

– H-P

Kuva: Miika Auvinen
Punasipulin istuttamista. Kuva: Miika Auvinen

Maan tonkimista! Ulkona olemista! Kasvun ja elämisen tarkastelua! Kaikkea tätä olen kerrostaloeläjänä kaivannut jo pitkään. Palsta auttaa pihankaipuuseen ja ulkona tekemisen puutteeseen. Lisäksi hiljalleen voi opetella uusia taitoja ja kokeilla mikä toimii parhaiten. Isommalla porukalla vastuuta ja tekemistä on helpompi jakaa ja laumaäly takaa sen, ettei kaikkea tarvitse itse keksiä ensimmäisenä.

– Jami

Taistelu kotiloiden kanssa on alkanut. Kuva: Miika Auvinen
Kotiloiden munat löytyivät multaa kaivellessa. Kuva: Miika Auvinen

Perheessäni on muutamia viherpeukaloita, mutta en ole ikinä kokenut kuuluvani niihin. Lapsuuteni mummolassa oli peltotilkku jossa mummini kasvatti vihanneksia. Olen istunut traktorin perässä ja heitellyt perunoiden mukuloita niille tehtyihin vakoihin. Olen leikkinyt piilosta perunoiden kasvustojen keskellä, lehtien muodostaessa tiheän katon pääni ylle. Se oli täysin oma maailmansa. Saman pellon reunalla seurasin kesän mittaan, kuinka herneenversot kasvoivat pituisekseni. Päivittäin niitä piti käydä tarkistamassa olisivatko ne valmiita syötäväksi.
Nyt kun saimme yhteisesti tämän palstan, olen käynyt siellä silloin tällöin. Katselen ympäröiviä peltomaisemia ja teen joitain pikkuhommia. Puutarhahommiin minulla ei ole koskaan ollut suurta kiinnostusta, vaikka tiedänkin kasvimaan hoitamisen olevan joillekin terapeuttista toimintaa. Auttelen tarvittaessa ja lähinnä vain käyn oleskelemassa siellä.

– Joxu

Kuva: Jami Pursiainen
Palstan edellisen vuokraajan jättämä raparperi kasvaa jo innokkaasti! Kuva: Jami Pursiainen

Lapsuudessani maalla äitini kasvimaa oli jokseenkin tylsin asia jonka saatoin keksiä. Nyt omalla palstalla puuhastelu näin pandemian poikkeusolojen aikaan on ollut seesteistä hetkeen ankkuroivaa toimintaa. Multa tuoksuu aina tutulta. Selkä tosin tulee kykkiessä kipeäksi ja muistuttaa istumatyön vaaroista. Erään kerran satoi vettä ja minua niin vitutti kosteat hanskat kylmissä sormissa, että lähdin kotiin. Se ei onneksi haitannut kun muut jäivät tyytyväisen oloisina tihkusateeseen tietäen että heitä odottaa sitten lämmin ruoka kotona.

– Paju

Kuva yhdistyksen piknikiltä palstalta. Kuva: Jami Pursiainen
Kuva: Miika Auvinen
H-P suojaamassa juuri istutetun karviaispensaan juuria pahvilla. Kuva: Miika Auvinen

Olen hukannut elämästäni valtavia siivuja turhiin juttuihin. Vaikka just nyt meno on ok, välillä olo on kuin puutyötunnin hukkapalalla, joka heitetään lattialla lojuvaan laatikkoon hyödyttömänä ja ylimääräisenä. Käytännön taitoni uupuvat. Se laskee arvosanaani ihmisenä parilla numerolla. Onneksi voin harjoitella vuorovaikutusta oikean, konkreettisen, fyysisen maailman kanssa yhteispalstallamme. Samalla voin paeta stressiä ja maailman kuohuja, mieli lepää vuodenkiertoa ja kasvisten kasvua seuratessa. Kiitokset kanssapuuhailijoille, teidän ansiostanne puutarha voi hyvin. Odotan suuresti satoa ja sitä seuraavaa juhlaa.

– Miika

Kuva: Miika Auvinen
Mansikkaa pakkasilta suojaavan harson asettelu on tuulisella ilmalla vaikeaa. Kuva: Miika Auvinen

Jos oma palsta himottaa, Kotiliesi on julkaissut hyvän artikkelin, josta löytyvät perus tiedot palstan hankkimiseen. Jutun lopussa on myös lista, josta voi tarkistaa mikä taho vuokraa palstoja omalla paikkakunnallasi.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s