Matokompostointi kannattaa – vähennä biojätteen määrää ja tuota kasviravinteita kotonasi

Teksti: Jami Pursiainen, Kuvat: H-P Lehkonen

”Lieneekö olemassa muita eläimiä, joiden merkitys maailman historiassa olisi niin suuri kuin näiden alkeellisten luontokappaleiden”, totesi Charles Darwin tunkiolieroja tutkiessaan. Näitä maailman historiaa muuttaneita lieroja voi hankkia myös omaan kotiin muuttamaan käsityksiä kotikompostoinnista. Ruuantähteet ja kuoret muuttuvat omassa kodissa ravinteikkaaksi mullaksi näiden ahkerien matosten ansiosta.

niin siis mikä liero?

Tunkioliero, eli Eisenia fetida, on maa-aineksen pintakerroksessa elävä jätteen hajottaja ja humusaineen tuottaja. Kooltaan ne ovat pieniä, alle sentistä muutamaan senttimetriin, ja väriltään tummanpunaisia.Niitä kasvatetaan mm. matokompostoreja ja lemmikkien ruokintaa varten. Mikä tahansa liero ei kelpaa kompostiin, esimerkiksi kastemato eli kasteliero kuolee kompostin lämpöön. Tässä tekstissä käytän tunkiolieroista nimitystä liero tai vielä yksinkertaisemmin mato.

Matokompostorin perustaminen

Vähimmäistilavuus kompostorille on 10 litraa, sitä pienempi komposti kuivuu nopeasti. Lisäksi jätteet tulee peittää, jotta valolle arat lierot uskaltavat käydä niiden kimppuun. Näin estetään myös hedelmäkärpästen saapuminen paikalle. Liian pienessä kompostissa jätteiden peittäminen voi olla hankalaa. Oma noin 30:n litran säilytyslaatikkoon tehty kompostini säilyttää kosteuden hyvin eikä se vie liikaa tilaa keittiön yläkaapissa.

Säilytyslaatikoista kompostin voi askarrella esimerkiksi näin:

– Säilytyskaatikon pohjaan porataan useita reikiä. Sitten laatikko asetetaan vaikkapa matalan tarjottimen päälle. Reikien kautta ylimääräinen kosteus pääsee poistumaan, jos sellaista pääsee kertymään.

– Säilytyslaatikon pohjalle laitetaan noin kymmenen sentin kerros madoille sopivaa kuiviketta. Matojen mukana tulee kompostin aloitusta varten sopivaa kasvikuitupohjaista kuiviketta. Itse olen lisännyt kuivikkeeksi mm. kananmunankennoja, paperia, kutterinpurua, heinää ja kasvien multien vaihdon yhteydessä ruukuista kerättyä vanhaa multaa. Turve tai kovin ravinteikas kukkamulta eivät ole sopivia kuivikkeita. Madoilla ei ole hampaita, vaan ne jauhavat ravintonsa mahassaan jauhinkivien avulla. Kompostiin voi tätä varten ripotella hienoa santaa jauhinkiviksi.

– Kansi päällä säilyttää kosteutta ja takaa sen, ettei lierot karkaa kodistaan. Ei kannata kuitenkaan pelätä matoinvaasiota omaan kotiin, kompostista pois eksynyt yksilö valitettavasti kuolee nopeasti kuivuuteen. Kanneksi kelpaa säilytyslaatikon oma kansi tai hengittävä kangas. Muista tehdä muoviseen kanteen reikiä, jotta lierot saavat tarpeeksi happea!

– Läpinäkyvä säilytyslaatikko on parasta säilyttää pimeässä, joko kaapin oven takana tai vaikka sohvankin alla.

Tärkeintä lierojen hyvinvoinnille on kostea ympäristö ja riittävän alhainen lämpötila. Lierot hengittävät ihonsa kautta ja tämän takia ympäristön kosteus on niille elintärkeää. Kompostikuivikkeen tuleekin olla jatkuvasti kosteaa, muttei liian märkää. Kuiviketta puristettaessa siitä ei saisi valua vettä kuin vain joitain pisaroita. Lierot viihtyvät parhaiten huonelämmössä tai hieman alhaisemmassa, eli 15-25 asteessa. Perinteisessä kompostissa madot kuolevat lämpötilan noustessa niille liian korkeaksi!

Mistä lieroja saa?

Ensimmäiset omat lieroni (jotka sitten traagisesti menehtyivät liian kuivaksi päässeessä ämpärissään…) hankin Kierrätyskeskuksen verkkokaupasta. Myös Kiteen Mato ja Multa oy myy verkkokaupassaan sadan madon aloituspakkausta. Onneksi naapuriltani H-P:lta liikeni minulle seuraava porukka hänen omien matojensa innostuttua lisääntymään. Lierot ovat kaksineuvoisia, eli kykeneviä lisääntymään keskenään tai itsensä kanssa. Populaatio kaksinkertaistuu noin kolmessa kuukaudessa. Kannattaa siis kysäistä matokompostin omaavalta tutulta, josko sinullekin riittäisi lieroja! Ei kannata kuitenkaan murehtia siitä, että lierojen kanta ryöpsähtäisi hallitsemattomasti. Kompostin koko rajoittaa matojen määrää luonnollisesti.

Komposti on perustettu, mitäs nyt?

Nyt tietenkin aloitetaan kompostointi! Kerran viikossa on hyvä tarkistaa miten lierot jakselevat, eli tarjota niille kasviperäistä jätettä, kuten ruuantähteitä ja kuoria, ja tarvittaessa suihkuttaa kompostia kosteuden ylläpitämiseksi. Kananmunan murskatut kuoret neutralisoivat tarvittaessa ympäristöä. Mitä pehmeämpää ja pienemmäksi pilkottua jäte on, sitä nopeammin madot sen hyödyntävät. Madot eivät ole turhan nirsoja, myös märät talouspaperit kelpaavat niille. Madoille tarjottavan jätteen määrän arvioimiseen tottuu melko nopeasti. Liian suuri ruokamäärä kerralla johtaa jätteiden mätänemiseen ja hajuhaittoihin. Taasen mikäli lierot näyttävät kulkevan laatikon kannessa tai reunoilla, kannattaa jätettä lisätä enemmän. Nälkäiset lierot ovat nimittäin lähteneet ruuanhakureissulle.

Kasvijätteet kannattaa laittaa pari kertaa peräkkäin laatikon toiseen päähän, jolloin madot siirtyvät sinne ruuan perässä. Toisesta päästä voi sitten kätevästi tyhjentää matojen käsittelemän aineksen, jonka voi käyttää kasvien lannoitteena, kunhan se sekoitetaan vähäravinteisempaan maa-ainekseen. Myös pinnalta voi kirkkaassa valaistuksessa kaapia multaa pois, sillä madot pakenevat valoa syvemmälle multaan. Tyhjennys kannattaa suorittaa muutaman kuukauden välein, sillä matomulta on lieroille itselleen kehno elinalusta.

Mitä matokompostiin ei kannata laittaa?

Eläinperäiset tuotteet, kuten liha ja maitotuotteet, alkavat haista nopeasti. Lisäksi proteiinien hajoamistuotteet tappavat matoja. Kovin sokeripitoiset hedelmät voivat houkutella paikalle banaanikärpäsiä. Madot karttavat hyvin happamia, emäksisiä tai voimakkaan hajuista jätettä (esim. kahvin- ja teenpurut, tuore sipuli). Tällaista jätettä tulisi lisätä vain vähän kerrallaan.

Lieroista iloa ja hyötyä

Oman matokompostin ansiosta voi ainakin osan kotitaloutensa biojätteistä käsitellä omaan hyötykäyttöön. Kaikkia biojätteitä ei pieni yksittäinen komposti kuitenkaan ehdi käsittelemään. Mutta miksei lierot kävisi lemmikistäkin? Lieroja lasten (ja toki asiasta kiinnostuneiden aikuistenkin!) kanssa tarkkaillessa voi samalla pitää hauskan ja interaktiivisen oppitunnin mm. lieroista itsestään, ruokahävikistä tai vaikka luonnon kiertokuluista. Hajuhaittoja ei hyvin hoidetusta matokompostista synny, komposti tuoksuu avatessaan hienoisesti kostealta maalta. Helppohoitoisuutensa takia matokomposti on monen asuntoon tai vaikka luokkahuoneeseenkin sopiva!

Lähteet:
Kierrätyskeskus, 2020. Matokompostori.
Kiteen Mato ja Multa Oy.
Kuningaskuluttaja, 2015. Kesätuunarit: Matokompostori keittiön nurkkaan.


H-P Lehkonen somessa:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s