Teksti ja kuvat: H-P Lehkonen
Nurmikko, sehän on periaatteessa vain vihreä autiomaa! Siinä ei saa rehottaa voikukka eikä piharatamo, vain ruoho on sallittu! Mutta miksi? Voikukkaa voi syödä ja piharatamo on mainio lääkekasvi! Kuka siis tahtoisi korvata nuo luonnon parhaat lahjat tuolla vihreällä kuoleman peitteellä? Milloin nurmikosta tuli kuumempi trendi kuin syötävästä puutarhasta?
Nurmikko vaatii paljon hoitoa. Se täytyy pitää lyhyenä ruohonleikkurilla, jotka usein kuluttavat suuria määriä uusiutumattomia luonnonvaroja toimiakseen. Ne myös tuottavat ilmaan pakokaasuja. Lisäksi nurmikko vaatii lannoitetta ja kuumimpina aikoina myös kastelua. Nurmikon juuret eivät yllä syvälle, eikä nurmikko siksi kestä porottavaa hellettä. Mitä nurmikko sitten tarjoaa hoitajalleen? Se ei tarjoa ruokaa tai suojaa auringolta. Se saattaa tarjota miellyttävän tilan pihapeleille, mutta ehditkö pelata niitä kaiken sen ruohonleikkuun lomassa?
Haluan aloittaa nurmikoiden vastaisen liikkeen, jossa jokaisesta nurmikosta otettaisiin edes siivu johonkin parempaan käyttöön. Vaikkapa yrttitarhaksi! Siksi jaan teille sivun omasta puutarhamuistikirjastani! Tässä on paras laiskan puutarhurin vinkkini siihen, miten päästä eroon nurmikosta ja aloittaa puutarhaviljely!
Hyvää nurmikon murhaa siis jokaiselle, joka haaveilee puutarhasta, mutta oma piha on vain vihreä aavikko.
Ps. Suosittelen kaikille oman puutarhamuistikirjan aloittamista. Hyviä vinkkejä löytyy jatkuvasti somesta ja blogeista, mutta joskus niiden kirjoittajat poistavat profiilinsa. Sinne siis katosi hyvä juttu! Oma vihko, jossa parhaat vinkit ovat kirjattuina ylös, on pelastanut minut monesti!
Maan Satama ry 