Rakkausdraamaa ja sänkyyn ulostavia lemmikkejä – monet asiat voivat mennä yhteisöasumisessa pieleen

Teksti: Miika Auvien, Kuvitus: Paju Ruotsalainen

Yhteisöasumisessa asiat harvoin menevät täysin odotusten mukaisesti. Mitä kaikkea yllättävää tulee ottaa huomioon, kun kerää porukkaa kasaan kommuunia varten? Kysyimme kahdelta konkarilta kommuuniasumiseen liittyvistä uhkakuvista.

Kommuunia kyhätessä kannattaa varautua monenlaisiin kriiseihin. Suurimmat uhkakuvat tuntuvat liittyvän ihmisten välisiin suhteisiin, siihen, että kommunikaation tökkiminen repii ilmapiirin hajalle.

Nimimerkki Pluton Prinssi asuu yhdeksän hengen taiteilijakommuunissa pääkaupunkiseudulla. Hän kertoo, että asukkaiden välinen kommunikaatio määrittää sen, onnistuuko kommuuni. Ujoimpien ja hiljaisimpienkin ääni pitää saada kuuluviin, ja heitä tulisi kuunnella siinä, mikä muiden toiminnassa ei miellytä. Padotut asiat purkautuvat helposti tasaisin väliajoin.

– Yksi uhkatekijöistä on rakkausasiat. Nuorten ihmisten asuessa yhdessä heille voi nousta tunteita muita kommuunin jäseniä kohtaan. Lemmen roihuamisessa ei ole koskaan vikaa, mutta rakkaus on iso voima, joka vaatii vastuuta. Tähän liittyy sen rakkauden ja himon välisen eron ymmärtäminen, Prinssi kertoo.

– Sen sijaan, että ihmiset aloittaisivat tapailemalla pikkuhiljaa, he asuvatkin jo samassa kämpässä. Jos tapahtuu dramaattinen ero, voi kommuunihenki kärsiä. Olen joutunut tällaisessa tilanteessa käskemään jäsenen pois kommuunistamme, Prinssi jatkaa.

Johanna Kerovuori on arkkitehti ja työskentelee myös yhteisöjen kehittäjänä. Hän on asunut yhteisöllisesti koko aikuisikänsä. Hän ylläpitää yhteisoasuminen.fi-verkkosivua.

Kerovuori kertoo, että ongelmien ilmetessä, suuri merkitys on sillä, millaisiin sopimussuhteisiin yhteisö perustuu: onko yhteisössä päävuokralainen ja alivuokralaisia, onko jokaisella asukkaalla oma vuokrasopimuksensa vai ovatko asukkaat yhteisomistajia.

– Ensin täytyy koettaa ratkaista tilanteita keskustelemalla. Jos se ei onnistu, ulkopuolista apua voi tarjota esimerkiksi työelämävalmentaja. Omistamani yhteisö oli kerran vakavassa ristiriitatilanteessa ja yhteisö sai valita kahdesta valmentajavaihtoehdosta mieleisensä, Kerovuori kertoo.

Yhteistyövalmennusta tarjoaa esimerkiksi CLIPS-hanke. Ekokyläverkostossa meneillään olevassa hankkeessa koulutetaan Suomeen asiantuntijoita ratkaisemaan yhteisöjen ongelmia.

On yleistä, että mielikuvat ja todellisuus yhteisön perustamisesta eivät kohtaa.

– Olin esimerkiksi itse perustamassa yli 50-vuotiaille suunnattua mummokommuunia. Olin ollut yhteydessä ihmisiin, joista vain harva oli valmis sitoutumaan kommuuniin. Tein uuden ilmoituksen kommuunista, jota kautta sain loppuporukan. Kun he muuttivat yhteen, osa oli jo tavannut aikaisemmissa tapaamisissa, ja osa oli hypännyt vauhdista mukaan. Erilaisista odotuksista tuli ongelmia, Kerovuori muistelee.

Kerovuoren mukaan periaatteessa kaikesta voi tulla ongelma.

– Esimerkiksi lemmikkieläinten tutustumisvaihe kannattaa hoitaa kunnolla siten, että ne voivat tutustua toisiinsa jo ennen muuttoa. Kerran sänkyni oli lemmikeille paikka, jonka merkkaamalla ne pääsivät arvoasteikossa eteenpäin. Ei ollut kiva siivota sängystä eri eläinten kakkaa, vaikka nykyään tilanne naurattaakin, Kerovuori sanoo.

Kuvitus: Paju Ruotsalainen

Kerovuori toisaalta puhuu myös kurjistumiskierteestä yhtenä yhteisön uhkana.

– Kun yhteisö valitsee uusia asukkaita, on mahdollista että asukasrakenne muuttuu: jos joutuu ottamaan ”huonon” jäsenen, jolla on vakavia ongelmia, sosiaalinen koheesio voi rikkoutua. Sekään ei ole hyvä, jos ei löydä ollenkaan uutta asukasta, Kerovuori sanoo.

Ihmissuhteiden lisäksi myös talonhankintaan voi liittyä riskejä. Esimerkiksi homeen ja vesivahinkojen varalta voi hankkia hyvän vakuutuksen, ja asuntoa ostaessa kannattaa tehdä kuntotarkastus.

Haastateltavat kertoivat korona-ajan tuovan esille yhteisöasumisen hyviä puolia: kun ihmisiä on vaikea nähdä muuten, oman asuinympäristön tuttu porukka pitää yhtä. Kerovuori kertoo, että yhteisön jäsenten erilaiset taidot ovat ehdoton vahvuus koronan kaltaisissa yllättävissä maailmanlaajuisissa kriiseissä. Yhteisön jäsen voi esimerkiksi työttömyyden iskiessä hakea elämäänsä rikkautta olemalla hyödyksi yhteisölle, esimerkiksi laittamalla porukalle ruokaa.



Miika somessa:

Paju somessa:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s