Dyykkaaja – Vaarallinen lainsuojaton vai ekologinen sankari?

Teksti ja kuvat: H-P Lehkonen

Kun dyykkauksesta puhutaan, ensimmäinen kysymys usein on, onko dyykkaus laillista? Suomen laki ei erikseen kiellä tai salli dyykkausta. Siitä syystä asiaa voi tulkita monella eri tavalla. Vastaukseksi esittelen teille siis kolme artikkelia, joissa on haastateltu kolmea eri asiantuntijaa. Vastausten jälkeen kerron hieman omia dyykkauskokemuksiani kuvittamieni dyykkauslöytöjen kera!

Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Markku Silén on Iltalehden artikkelissa vastannut näin: ”Dyykkauksen oikeutuksen voidaan katsoa perustuvan ajatukseen siitä, että irtaimen omaisuuden hylkääjä on tietoisesti luopunut omistusoikeudestaan, jolloin joku muu voi laillisesti ottaa esineen haltuunsa omistajatarkoituksessa.” Hän kuitenkin jatkaa, että laittomaksi dyykkauksen voi tehdä vaikkapa se, että sitä tekee paikassa, jonne dyykkaajalla ei ole lain mukaan vapaata pääsyä. Esimerkiksi taloyhtiöiden lukitut jätekatokset on tarkoitettu vain taloyhtiön asukkaille. Kaikenlainen paikkoihin murtautuminen on nimittäin aina lähtökohtaisesti laitonta.

Toinen vastaus löytyy Turun Sanomista, jossa Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston jätehuoltoinsinööri Veli-Matti Suhonen pohtii asiaa näin: ”Vastuu jätteestä kuuluu jätteenhaltijalle. Niin kauan, kuin roskat ovat kaupan jäteastiassa, ne ovat kaupan omaisuutta. Omistus siirtyy eteenpäin jätteen jatkokäsittelijälle, kun he ovat siirtäneet jätteet astiasta pois.”

Iltasanomista löytyy myös juttu dyykkauksesta, jossa on haastateltu Helsingin poliisilaitoksen hälytys- ja valvontayksikön ylikomisariota Ari Taipaletta. Hän kommentoi, että lähtökohtaisesti roskikseen heitetyn esineen käyttöoikeudesta on luovuttu sillä hetkellä, kun se on roskikseen heitetty. Hän jatkaa: ”Siitä, siirtyykö roskiin heitetyn tavaran omistusoikeus roska-astian omistajalle tai tyhjentäjälle, ei ole selvää linjausta. Tavaran heittäjä tuskin on tarkoittanut roskiin heittämänsä tavaran omistusoikeuden siirtämistä jollekin tietylle.” Hän mainitsee esimerkkinä poikkeustapauksesta UFF:n kaltaisten vaatekeräysten laatikot, joihin vaatteita laittaessaan henkilö tietoisesti siirtää omistusoikeuden UFF:lle.

Sekä Iltasanomissa, että Iltalehdessä kommentoineet poliisit kertovat, että jos dyykkaaja sotkee paikkoja, hän syyllistyy mahdollisesti myös roskaamiseen, joka on rikos.

Mitä tästä kaikesta voisi siis päätellä? Onko dyykkaaminen laillista vai ei? Kuten jo aiemmin mainistin, Suomen laissa ei dyykkaamista ole erikseen kielletty, eikä sallittu. Yleinen konsensus tuntuu olevan se, että dyykkaaminen on joko laillista (kunhan siihen ei liity sotkemista tai murtoa) tai se on maksimissaan näpistys, joka on tekona sen verran vähäinen, että se on asianomistajarikos. Asianomistajarikos tarkoittaa sitä, että syyttäjä saa nostaa syytteen vain, jos näpistyksen kohde sitä vaatii.

Miten dyykata?

Nyt pääsemme sitten enemmän omiin kokemuksiini, eli tämän blogikirjoituksen kiinnostavimpaan osuuteen. Parhaat dyykkauspaikat löytyvät kaupunkien lähistöltä, mutta omasta kokemuksestani olen huomannut, että pienemmissä taajamissa roskikset ovat harvemmin lukittuja. Pääkaupunkiseudulla, ainakin omalla alueellani, kaikki kaupat ja ravitsemusliikkeet ovat lukinneet roskiksensa. Siitä syystä olen dyykannut eniten roskalavoilta ja taloyhtiöroskiksista. Kyseisestä syystä en siis dyykkaa kovinkaan paljon ruokaa. Silloin harvoin kun löydän ruokaa, se on miltei aina leipää, jota en keliaakikkona voi itse syödä. (Ei hätää, otan sen mukaani ja kumppanini kiittävät!)

Tämä saattaa tuntua oudolta vinkiltä, mutta opiskelija-asuntoloiden läheiset roskikset ovat miltei aina suuria aarreaittoja! Erityisesti, jos haluat löytää huonekaluja! Voisi kuvitella, että opiskelijat elävät tiukalla budjetilla, ja heillä ei olisi varaa heittää käyttökelpoista tavaraa menemään, mutta näin ei asia ole. Opiskelijat muuttavat usein ja koska muuttoautot ovat kalliita ja Ikea on halpa, monet heittävät pois aivan käyttökelpoisia huonekaluja. Huonekalujen kannalta parasta aikaa on jokaisen kuukauden viimeinen viikonloppu, sillä suurin osa muutoista tapahtuu juuri silloin.

Paras aika dyykata on siihen aikaan, kun paikalla on mahdollisimman vähän muita ihmisiä. Näin voit välttää kummaksuvat katseet tai naapureiden nillityksen. Parhaana vinkkinäni sanon vielä tämän, jos näet roskiksen vieressä pahvilaatikon tai muovipussin, se sisältää melko varmasti jotain kiinnostavaa ja ehjää tavaraa! Luulen että ihmisen psykologiassa on jotain, joka saa meidät häpeämään täysin toimintakelpoisen tavaran pois heittämistä, joten roskat jätetään roskiksen viereen ajatuksella ”Jos joku vaikka ottaisi tämän.” ja se joku olen usein minä!

Lehtiroskis saattaa tuntua turhalta paikalta kaivella, eihän siellä ole kuin mainoslehtisiä! Mutta asia ei ole niin yksinkertainen, sillä yllättävän usein ihmiset heittävät pois kirjoja! Kirjat ovat suosikkiroskani, sillä niiden myyminen antikvariaatteihin on äärimmäisen helppoa, kunhan niissä ei vain ole hajuhaittoja tai hometta. Arvokkaita kirjoja tuskin löytyy roskiksista, mutta antikvariaatit ovat erityisen kiinnostuneita paikallishistorian perusopuksista, joita kukaan ei tunnu jaksavan katsella kirjahyllyssään. Olen myös omaan käyttööni kerännyt hyvän kokoelman Anna-Leena Härkösen romaaneja pelkästään roskiksia kaivamalla!

Pidän aina taskussani muutamaa ylimääräistä kassia. Koskaan ei voi tietää mitä löytää ja mistä! Joskus kassista on hyötyä myös siksi, että metsälenkillä sattuu löytämään mahtavan suppilovahveropaikan! Vaikka yleensä kannankin mukanani kangaskasseja, on hyvä ottaa huomioon se, että tekstiilejä kotiin kuljettaessaan, ne kannattaa tuoda sisään muovipussissa, ja tehdä niille saman tien käsittely lutikoiden varalta. Itse noudatan marttojen neuvoja! Lutikoiden ja muiden syöpäläisten kanssa ei kannata ottaa riskejä. Tekstiileistä helpointa on löytää vaatteita, joiden laatu on enimmäkseen melko huonoa. The Wall Street Journal kertoo artikkelissaan, että ihmiset käyttävät uutta vaatetta keskimäärin vain noin 7 kertaa! En siis ihmettele, miksi roskikset ovat täynnä vaatteita. Koko muotiteollisuus vaatisi aivan oman blogikirjoituksensa, sillä siinä vasta on perkaamista! Dyykkaamisen avulla olen kuitenkin tullut sellaiseen tilanteeseen, että en osta enää lainkaan vaatteita. Ainoa asuste, jota kaipaisin, ovat metallikärkiset työkengät, mutta olen melko varma, että ennemmin tai myöhemmin myös sellaiset löytävät tiensä luokseni ilman, että raha vaihtaa omistajaa.

Dyykatessani pidän mukanani myös aina noin 2m ohutta, mutta kestävää nyöriä. Siitä pystyy helposti askartelemaan kahvan painavampaan esineeseen, jonka kantaminen kävellen olisi muuten hyvin hankalaa. Suosittelen myös hanskojen käyttöä. Erityisen hyvät dyykkauksessa ovat ohuet viiltosuojatut työkäsineet! Roskiksessa saattaa olla jotain terävääkin!

DIY-henkisenä tee-se-itse-miehenä tiedän, miten kalliiksi omat nikkaroinnit voivat käydä. Tässä siis vinkki muille käsityöihmisille. Roskiksista löytyy aivan valtavat määrät käsityötarvikkeita! Ei, ne eivät ole Sinellin paketeissa muoviin käärittynä, vaan niiden eteen joutuu näkemään hieman vaivaa. Ota siis mukaasi kaikki parittomat villasukat, rikkinäiset pipot ja rumat villapaidat. Villavaatteen purkaminen on mukavaa puuhaa samalla kun katselee televisiota ja myöhemmin puretusta langasta voi itse neuloa omaan makuunsa sopivamman asusteen. Myös rikkinäisten huonekalujen osat ovat mahtavaa materiaalia! Olen tehnyt keittiöömme 3m lisää hyllytilaa vanhasta murtuneesta sängynrungosta, jonka löysin oman taloyhtiöni roskiksesta. (Taloyhtiömme pitäisi antaa minulle alennusta yhtiövastikkeesta, sillä olen nikkaroinnillani vähentänyt jätemaksujamme useaan kertaan, roskiksiin mahtumattomista isoista esineistä jätefirma nimittäin laskuttaa ylimääräistä!) En ole myöskään ostanut nikkarointiini ruuveja ja muttereita pariin vuoteen, vaan ruuvailen ruuvit sun muut irti roskiksiin heitetyistä huonekaluista ja otan ne uusiokäyttöön.

Viimeinen vinkki! Jos haluat lukea suomeksi lisää kiinnostavia juttuja dyykkaamisesta, tässä blogisuositus: Onnen tongintaa!


H-P Lehkonen somessa:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s