Tapasimme Yhteisen pöydän yhteisötyöntekijän Meeri Mäkimattilan Koivukylän kierrätyskeskuksen takana sijaitsevalla hävikkiterminaalilla. Meidät oli kutsuttu syömään hävikkilounasta ja tutustumaan terminaalin toimintaan. Taisimme olla viimeisten ruokailijoiden joukossa, sillä ruokaa ei ollut enää paljoa jäljellä, mutta siitä riitti meille hyvin. Kana oli herkullista! Ruokaillessamme seuraamme liittyivät koordinaattori Otto Ikävalko ja palveluesimies Hanna Kuisma. Kuisma ehti kiireiltään lounasta haukkoessaan kertoa meille vähän Yhteisen pöydän historiasta.
Teksti: Paju Ruotsalainen Kuvitus: H-P Lehkonen
– Yhteinen Pöytä on hävikkiterminaali, jonka kautta kuljetetaan lahjoituksia useille eri ruoka-apua tarjoaville tahoille Vantaalla.
– Yli 50:ltä lahjoittajalta saadaan hävikistä jaettua yli 80:n eri tahon välityksellä ruokaa 5000:lle asiakkaalle viikoittain.
Ruokailun lomassa Kuisma kertoo, että Yhteinen pöytä syntyi 2014 Vantaan kaupungin ja Vantaan seurakuntayhtymän toimesta, ja oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Nykyään samaa ideaa noudattavia verkostoja on esim. Helsingissä, Järvenpäässä ja Oulussa. Ideana oli kerätä samaan verkostoon ruoka-avun lahjoittajat ja jakajat. Keskitetty organisointi mahdollistaa hävikin tehokkaan hyödyntämisen. Resursseja ei mene hukkaan. Hävikille on vaikeaa laskea tarkkaa rahallista arvoa, mutta selvää säästöä tulee joka suunnasta. Jätteenä hävitettävä ruoka menee hukkaan ja myös jätteenkäsittelyyn kuluu resursseja. Lisäksi tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa kuluu suuria määriä henkilöstön työtunteja! Ekologinen vaikutus on ilmiselvä. Ruoan tuottamiseen käytetyt resurssit eivät mene hukkaan, jos ruoka päätyy syötäväksi asti.
Alusta asti Yhteisen pöydän tärkeänä arvona on ollut ihmisten kohtaaminen ihmisinä. Yhteisölliset ruokailut parantavat yksinäisten elämää ja valtio on viime aikoina panostanut niihin leipäjonojen sijaan. Osallisuus ja mahdollisuus keskusteluun muiden ihmisten kanssa voi olla merkittävästi yksilön mahdollisuuksia lisäävää toimintaa. Tarpeet ovat erilaiset toimipisteestä riippuen. Nuokkareilla kaivataan välipalatarvikkeita, kun nuoret kerääntyvät oleilemaan yhdessä. Senioritalolla taas on tarve ruokakassille, joka tuodaan kotiovelle.
Leipäjonoista eroon pääseminen ei ole kuitenkaan ollut niin helppoa. Koronapandemia on pistänyt kapuloita rattaisiin ja katoamassa olleet leipäjonot lähtivät taas pidentymään. Arvion mukaan avun saajien määrä ei ole kasvanut, vaan joidenkin paikkojen ollessa kiinni ovat ihmiset siirtyneet olemassa olevien palveluiden jonoihin.
Pöydässä keskustellessamme meille kerrotaan, että ruoka-apu on aikaisemmin ollut vähän kuin villi länsi. Lahjoittajia ei ole välttämättä kiinnostanut minne heidän hävikkinsä menee ja miten. Vähän naiivisti on ajateltu, että ruoka-avun jakajat tekevät hyvää, joten he tekevät sen varmasti vastuullisesti ja hyvin. Yle MOT-dokumentti ”Leipäjonosta miljoonaluokan ruoka-avuksi” kertoi kuitenkin jotain ihan muuta. Esimerkiksi Mäntsälän helluntailähetykseltä lahjoituksia haki mm. kotipalveluyrittäjä. Ruokaa virtasi myös Viroon ja lähimaihin, missä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta MOT selvitti, että virolainen köyhä joutuu maksamaan ruokakassistaan! Nykyään lahjoittajat ovat tarkempia, ja muutenkin kiinnostuneita siitä missä kunnossa heiltä tuleva tavara menee eteenpäin.
Seuraavaksi pääsimme katsomaan itse terminaalia. Meille kerrottiin, että varastolla on nyt aika tyhjää monestakin syystä. Koronarajoitukset olivat juuri heltyneet ja Ukrainassa oli alkanut Venäjän hyökkäyssota. ”Maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa siihen, paljonko vantaalaisessa hävikkiterminaalissa on ruokaa”, Otto Ikävalko lausahtaa. Terminaalista löytyy yllättäen paljon kaikkea muutakin kuin ruokaa. Verenpainemittareita, puisia kahvilusikoita, mustaa multaa ja vispilöitä. Jos lavallinen vispilöitä ei mene kaupaksi kyllin nopeasti, se jää varastoon viemään tilaa muilta tuotteilta. Muita syitä tavaran päätymiseen hävikkiin ovat esimerkiksi virheelliset merkinnät, kuten vaikkapa gluteeniton erä, jossa onkin gluteenia. Sinänsä käyttökelpoista ruokaa ei näissä pakkauksissa voi viedä kauppaan. Suurin osa lahjoituksista tulee tukusta ja tehtailta, eikä kaupasta kuten voisi olettaa. Katsoin vähän kateellisena kasaa herkullisen näköisiä isoja lihapaketteja.
Yhteisellä pöydällä on vakituisen viisihenkisen työntekijätiimin lisäksi palkkatuella 10-20 henkilöä. Keskustelimme siitä, että palkkatuki on saanut paljon kritikkiä, ja ihan syystä, mutta täällä se on sujunut kaikin puolin hyvin ja tarkoituksenmukaisesti. Työntekijät saavat ohjausta ja siihen on varattu aikaa. Työnteko sujuu rauhallisempaan tahtiin kuin monella yksityisellä, koska täällä ei ole tarkoitus kiskoa voittoa. YhteiselläpPöydällä on kolme pakettiautoa, ja valtaosa palkkatuetuista onkin kuljetusalalla. Isosta terminaalista, jossa on kaksi kylmähuonetta ja pakkashuone, riittääkin kuljetettavaa. Tarkkaan ottaen 14 000 kiloa viikossa!
Menovinkki! Maan sataman H-P on muuten puhumassa tällaisessa tapahtumassa:
Maan Satama ry 